Tutkimusjulkaisut

 

Kelan tutkimus julkaisee Kelan tutkijoiden sekä yhteistyötahojen – yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten – tutkijoiden vertaisarvioituja tutkimuksia sekä muita ajankohtaisjulkaisuja. Julkaisut ovat ladattavissa verkosta.

Alla luetellaan uusimmat julkaisut ilmestymisjärjestyksessä. Vanhempia tutkimusjulkaisuja voit hakea julkaisuhaulla HELDAn digitaalisesta arkistosta. Voit myös tilata julkaisuja HELDAn kautta. Tutkimusinfo-uutiskirjeestä puolestaan saat ajankohtaista tietoa Kelan tutkimuksen julkaisuista ja tapahtumista.

Uusimmat tutkimusjulkaisut

13.3.2019
Pikkarainen A, Koivula R. Ikääntyneiden ryhmämuotoinen kuntoutus kuntoutujien, omaisten ja työntekijöiden kuvaamana. IKKU-kuntoutuksen kohdentuminen, tavoitteellisuus, toimivuus ja koettu vaikuttavuus.
Raportissa tarkastellaan ikääntyneiden ryhmämuotoisen IKKU-kuntoutuksen kohdentumista, tavoitteellisuutta, toimivuutta ja koettua vaikuttavuutta kuntoutujien, omaisten ja työntekijöiden näkökulmista. Ryhmämuotoisen kuntoutuksen parasta antia oli muilta ryhmän jäseniltä saatu vertaistuki. Työntekijöillä oli asiantuntijuutta ja innostusta toteuttaa ikääntyneiden kuntoutusta mutta myös monia arjen haasteita työssään. Omais- ja verkostoyhteistyötä on jatkossa kehitettävä.
| Raportteja 15 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti |

4.3.2019
Jauhiainen S, Sihvonen E, Räsänen T, Veilahti A, Mikkola H. Asumista tukemassa. Yleinen asumistuki tuensaajien ja vuokranantajien näkökulmista ja eurooppalaisessa vertailussa.
Tutkimuksessa tarkastellaan yleistä asumistukea saaneita ruokakuntia, tukijaksojen kestoa ja ruokakuntien toimeentuloa. Yleiseen asumistukeen perehdytään myös vuokranantajien näkökulmasta ja eri maiden asumistukijärjestelmiä vertailemalla. Tutkimuksessa esitellään Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Britannian asumistukijärjestelmiä.
| Tutkimuksia 155 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

19.2.2019
Räsänen T, Österbacka E, Valaste M, Haataja A. Lastenhoidon tukien vaikutus äitien osallistumiseen työmarkkinoille.
Tutkimuksessa tarkasteltiin perhevapaiden yhteyttä työhön siirtymiseen vanhempainrahakauden ja hoitovapaan jälkeen. Erityisesti selvitettiin, kuinka lastenhoidon tuet ja taustatekijät vaikuttavat hoitojakson pituuteen ja vaikuttavatko lastenhoidon tuet erilaisissa työmarkkina-asemissa oleviin äiteihin eri tavalla.
| Raportteja 14 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

6.2.2019
Lankila J, Seppänen-Järvelä R. Ikääntyneet työttömät takaisin työelämään. Tukikeinoja kuntoutuksesta.
Julkaisussa tarkastellaan yli 55-vuotiaiden työttömien tilannetta sekä kartoitetaan tukikeinoja uudelleen työllistymiseen. Raportti on esiselvitys Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelujen kehittämiseksi yli 55-vuotiaille työttömille. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota ikääntyneiden henkilöiden kuntoutustarpeiden havaitsemiseen ja kuntoutukseen ohjaamiseen. Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluja tulisi muokata vastamaan ikääntyneiden, työelämän ulkopuolella olevien tarpeita.
| Työpapereita 146 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti |

20.12.2018
Åkerblad L, Haapakoski K, Tolvanen A, Mäntysaari M, Ylistö S, Kannasoja S.  Henkilökeskeisyyden ehdot. Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen arviointi.
Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutusselvitys yhdistää kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen, jotka olivat aiemmin erillisiä palveluita. Tässä raportissa esitetään ammatilliseen kuntoutusselvitykseen kohdistuvan monimenetelmällisen arviointitutkimuksen tuloksia. Raportissa tarkastellaan erityisesti palveluun ohjautumista, palvelun ajoitusta sekä palvelun koettua toimivuutta.
| Tutkimuksia 154 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

19.12.2018
Järvikoski A, Takala E-P, Juvonen-Posti P, Härkäpää K. Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä.
Työkyvyn käsite ja sen tulkinnat vaihtelevat, ja käytössä olevat työkykymallit heijastuvat myös kuntoutuksen käytäntöihin. Kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin selvittämään, millaisia käsityksiä ja malleja kuntoutuksessa ja työkykyä edistävässä toiminnassa käytetään. Aineistosta nousi esiin kahdeksan mallia, joissa yksilön, ympäristön ja toiminnan merkitystä on painotettu eri tavoin. Kehityshaasteita kuntoutuksessa ovat yksilön toimijuuden, työkyvyn kehittymisen prosessimaisuuden ja päätöksenteon taustalla olevien järjestelmätasoisten tekijöiden huomioiminen.
| Raportteja 13 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

18.12.2018
Haapakoski K, Åkerblad L, Tolvanen A, Mäntysaari M, Ylistö S, Kannasoja S. Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistus. Ihanteet, toimeenpano ja harkintavalta.
Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistus muutti kuntoutuksen myöntökriteerejä vuonna 2014. Tutkimuksessa selvitettiin lakiuudistuksen toimeenpanoa ja kysyttiin, miten työ- ja opiskelukyvyn heikkenemistä ja asiakkaan kokonaistilannetta arvioitiin uuden lain puitteissa. Ammatillisen kuntoutuksen ratkaisukäytännöissä kuntoutuksen hakijan kokonaistilanteen arvioiminen oli uusi, laaja tehtävä. Tutkimus tuotti tietoa myös ammatillisen kuntoutuksen hakijaryhmistä ja heidän näkemyksistään kuntoutuksen hakemisesta.
| Raportteja 12 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

4.12.2018
Appelqvist-Schmidlechner K, Lämsä R, Tuulio-Henriksson A. Oma väylä. Kelan neuropsykiatrisen kuntoutuksen soveltuvuus, hyödyt ja koettu vaikuttavuus.
Raportissa esitellään Kelan Oma väylä -kehittämishankkeen arviointitutkimuksen tuloksia. Oma väylä -kuntoutus oli suunnattu 18–35-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla oli diagnosoitu kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Tutkimuksen tavoite oli selvittää kuntoutuksen hyödyt, koettu vaikuttavuus sekä soveltuvuus Kelan vakituiseksi toiminnaksi.
| Tutkimuksia 153 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

27.11.2018
Vuori M, Tuulio-Henriksson A, Autti-Rämö I. Kelan kehittämän monimuotoisen perhekuntoutuksen tuloksellisuus, soveltuvuus ja hyväksyttävyys.
Kela on kehittänyt perhe- ja vuorovaikutusterapeuttiseen työskentelyyn perustuvan kuntoutuksen neuropsykiatrisesti oireileville lapsille ja heidän perheilleen. Havaintotutkimuksessa selvitetään perhekuntoutuksen yhteyttä lasten ja perheiden hyvinvointiin. Tulosten perusteella perhelähtöinen työskentely saattaa vähentää lasten tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen pulmia sekä huoltajien kokemaa stressiä.
| Raportteja 11 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

13.11.2018
Saastamoinen LK, Maljanen T, Martikainen J, Valaste M, Mikkola H. Mitä tapahtui Eksotessa? Lääkekustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiossa.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto integroitiin vuoden 2010 alussa yhteisen budjetin ja johdon alaisuuteen. Tutkimuksessa arvioidaan lääkekustannusten muutosta integraatiossa, jossa palvelujen järjestämisvastuu siirtyi yksittäisiltä kunnilta suuremmalle organisaatiolle rahoitusvastuiden pysyessä muuttumattomina.
| Työpapereita 145 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti |

26.10.2018
Seppänen-Järvelä R, toim. Monimenetelmällisyys kuntoutuksen tutkimuksessa. Havaintoja ja kokemuksia Muutos-hankkeen tutkimuksista.
Monimenetelmällisellä tutkimusotteella voidaan tuottaa kokonaisvaltaista ymmärrystä monialaisesta ja -äänisestä kuntoutustoiminnasta. Työpaperissa kuvataan moninäkökulmaisen ja moniaineistollisen tutkimuksen haasteita ja hyötyjä koko tutkimusprosessin näkökulmasta sekä sitä, miten eri aineistoja voidaan käytännössä yhdistellä ja integroida.
| Työpapereita 144 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

18.10.2018
Roisko E, Vesala HT, Ylitalo J. Myönnetty, ei käytetty. Selvitys puhevammaisten tulkkauspalvelun haasteista ja mahdollisuuksista vuosina 2011–2014.
Selvityksessä tarkasteltiin, miksi puhevammaiset henkilöt eivät käytä heille myönnettyä tulkkauspalvelua. Vastausta kysymykseen haettiin Kelan rekisteritietojen sekä puhevammaisille palvelun käyttäjille, tulkeille ja alan järjestöille tehtyjen kyselyiden avulla. Palvelun käyttöä vähensi nimettyjen tulkkien puute, lähipiirin toimiminen kommunikoinnin apuna sekä rajoittunut elinpiiri.
| Työpapereita 143 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

1.10.2018
Mattila-Holappa P. Nuorten aikuisten mielenterveys ja työmarkkinoille osallistuminen.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin mielenterveyden häiriöiden vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä eli kuntoutustuella olevien nuorten aikuisten taustaa, kliinistä kuvaa, hoitoa ja kuntoutusta sekä työhön paluun ennustetta. Yleisimmät syyt työkyvyttömyyteen olivat masennushäiriö, psykoottiset häiriöt ja mania tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Viiden vuoden seurannan päättyessä 22 % oli työssä, ja psykoterapian ja työhön suuntaavien interventioiden yhdistelmä tuki työllistymistä.
| Tutkimuksia 152 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

26.9.2018
Pasternack I, Fogelholm C, Koskinen E. Selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksen vaikuttavuus.
Raportti kokoaa tutkimustiedon selkäydinvammaisen henkilön elinikäisen kuntoutuksen menetelmien vaikuttavuudesta. Se sisältää tietoa muun muassa tavanomaisen ja robottiavusteisen kävelykuntoutuksen vaikuttavuudesta sekä erilaisten sähköisten stimulaatiohoitojen ja virtuaaliteknologiaa hyödyntävien menetelmien tehosta kivun ja spastisuuden hallinnassa.
| Tutkimuksia 151 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

25.9.2018
Antikainen H, Rusanen J, Tillman P. Sairausvakuutuksen korvaamien taksimatkojen yhdistelyllä saavutettavien säästöjen arviointi. Paikkatietoanalyysi Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tehdyistä taksimatkoista vuonna 2015.
Kelan sairausvakuutuksesta korvattavien taksimatkojen tilaukset on nykyisin keskitetty alueellisiin tilausvälityskeskuksiin. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka paljon taksimatkojen yhdistely säästi kustannuksia tutkimusalueella vuoden aikana ja kuinka paljon yhteiskuljetusten ulkopuolelle jääneitä matkoja olisi mahdollisesti voinut yhdistellä.
| Työpapereita 142 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

24.8.2018
Härkäpää K, Kippola-Pääkkönen A, toim. Sopeutumisvalmennus osallistujien ja toteuttajien arvioimana.
Tutkimuksessa arvioidaan sopeutumisvalmennuksen toteutusta ja merkitystä kuntoutujien, heidän läheistensä sekä palveluntuottajien näkökulmasta. Kurssit tarjosivat osallistujien mukaan vertaistukea sekä tietoa sairaudesta ja sen hoidosta. Osallistujien terveyteen liittyvä valtaistuminen oli myös vahvistunut. Toiminnan kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota sopeutumisvalmennuksen nivoutumiseen osaksi yksilöllistä kuntoutusprosessia.
| Raportteja 10 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

9.8.2018
Isolankila T, Keski-Säntti E-M, Mattila J. Laskelmia perhevapaauudistuksesta. Koonti valmistelutyössä syntyneistä taustatiedoista.
Työpaperissa esitellään perhevapaauudistuksen valmistelun yhteydessä tehtyjä arvioita vanhempainpäivärahojen ja kotihoidon tuen muutosten suorista vaikutuksista etuuskuluihin sekä välillisistä vaikutuksista muihin etuuksiin, työllisyyteen, varhaiskasvatuskustannuksiin ja verotukseen. Lisäksi esitetään katsauksia eräisiin erityiskysymyksiin, kuten perhe-etuuksien yhteydestä syntyvyyteen, lasten hankkimisen vaikutuksesta äitien työuriin ja varhaiskasvatuksen investointivaikutuksista.
| Työpapereita 141 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

9.7.2018
Hautamäki L, Ramadan F, Ranta P, Haapala E, Suomela-Markkanen T. Eläinavusteinen terapia. Katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja toimintaan Suomessa.
Eläinavusteiset menetelmät ovat ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua edistävää toimintaa, jossa eläimellä on avustava tehtävä. Niitä voidaan hyödyntää vapaaehtoistyössä, ammatillisessa kasvatustyössä ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kartoittavassa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin tutkimustietoa ja kokemuksia siitä, miten eläin toimii osana tavanomaista fysio-, puhe-, toiminta- tai psykoterapiaa.
| Työpapereita 140 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

19.6.2018
Mäkkylä K, Simanainen M. Perustuloa koskeva julkinen keskustelu ennen perustulokokeilua ja sen aikana.
Työpaperissa tarkastellaan, minkälaista perustuloa koskeva julkinen keskustelu on ollut ennen perustulokokeilua ja sen ensimmäisen vuoden aikana. Kuvauksen kohteena ovat keskustelun intensiteetti ja siinä tapahtuneet muutokset, keskustelun sisältö sekä keskusteluun osallistuneet tahot perinteisessä mediassa ja Twitterissä. Suomalaisen perustulokeskustelun lisäksi tehdään katsaus kansainvälisen Twitter-keskustelun viimeaikaiseen kehitykseen.
| Työpapereita 139 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

18.6.2018
Raittila S, Korpela T, Ylikännö M, Laatu M, Heinonen H-M, Jauhiainen S, Helne T. Nuoret ja perustoimeentulotuen saanti. Rekisteriselvitys.
Työpaperissa selvitetään 18–24-vuotiaiden suomalaisten nuorten toimeentulotuen saantia ja sen pitkittymistä Kelan rekisterien avulla. Perustoimeentulotuki siirrettiin kunnista Kelaan vuoden 2017 alussa, minkä jälkeen Kelaan on kertynyt kattavasti tietoa toimeentulotuen saajista, heidän taustoistaan ja muiden etuuksien saannista. Selvityksessä hyödynnetään näitä tietoja vuoden 2017 osalta.
| Työpapereita 138 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyestitiedote |

11.6.2018
Koskinen H. Pharmaceutical expenditures, the reference price system and competition in the pharmaceutical market. A register study.
Tutkimuksessa selvitettiin viitehintajärjestelmän vaikutusta järjestelmän piiriin kuuluvien valmisteiden hintoihin ja markkinarakenteeseen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Lisäksi tutkittiin viitehintajärjestelmän tuomaa lisähyötyä suhteessa aikaisemmin käyttöönotettuun lääkevaihtoon.
| Tutkimuksia 150 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

28.5.2018
Honkanen P. Odotelaskelmat työllisyyden, työttömyyden ja eläkeajan arvioinnissa.
Työpaperissa tarkastellaan suomalaisten elinajan odotteen jakautumista erilaisiin toimintoihin tai statuksiin käyttämällä lähdeaineistona Tilastokeskuksen elinajan taulukoita sekä työssäkäyntitilastoja. Näiden lähteiden tietoja yhdistämällä selvitetään työllisen ajan, työttömän ajan, opiskeluajan, eläkeajan ja muun toiminnan odotteet väestölle sukupuoliin jaoteltuna vuosille 1987–2016.
| Työpapereita 137 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

9.4.2018
Paavonen A-M, Salminen A-L. Intensiiviset kuntoutuskurssit traumaattisen aivovamman saaneille aikuisille. Hyödyt ja soveltuvuus Kelan järjestämäksi kuntoutukseksi.
Tutkimuksessa arvioidaan, soveltuvatko traumaattisen aivovamman saaneille aikuisille suunnatut intensiiviset kuntoutuskurssit Kelan järjestämäksi kuntoutukseksi. Monimenetelmällisessä tutkimuksessa kurssien soveltuvuutta arvioidaan kuntoutujien ja heidän läheistensä, palveluntuottajan, terveydenhuollon sekä Kelan ja työeläkelaitosten asiantuntijalääkäreiden näkökulmista. Lisäksi aineistoina käytetään kuntoutusasiakirjoja sekä Kelan kurssitietojärjestelmän tietoja.
| Raportteja 9 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

9.4.2018
Tervola J. Supporting gender equality and integration. Immigrant families’ child care choices in the Nordic policy context.
Tutkimuksessa analysoidaan isien perhevapaiden käyttöä ja lasten kotihoidon yleisyyttä maahanmuuttajaperheissä. Neljä erillistä tutkimusta antavat viitteitä siitä, että maahanmuuttajaperheiden lastenhoitovalintoihin vaikuttavat osaltaan perhevapaajärjestelmän rakenteet, erilaiset sukupuolinormit ja perheiden pyrkimys edesauttaa lastensa kotoutumista.
| Tutkimuksia 149 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

6.4.2018
Huttunen K, Kosonen J, Waaramaa T, Laakso M-L. Tunne-etsivät-pelin vaikuttavuus lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukemisessa.
Kyky tunnistaa tunteita on tärkeä osa lapsen sosioemotionaalista kehitystä ja se vaikuttaa myös kommunikoinnin onnistumiseen ja toverisuhteisiin. Tunnetaidot harjaantuvat arkipäivän tilanteissa, mutta niitä voi harjoitella myös pelien avulla, mieluiten yhdessä aikuisen kanssa. Tämän tutkimuksen mukaan Tunne-etsivät-peli auttaa parantamaan tunteidenerottelutaitoja. Peli on verkossa vapaasti saatavilla.
| Raportteja 8 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

3.4.2018
Tuulio-Henriksson A, Blomgren J. Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet vuosina 2005–2017.
Vuosia 2005–2017 koskeva tutkimus osoittaa, että mielenterveyden häiriöiden vuoksi alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet vuoden 2017 aikana erityisesti naisilla. Eniten lisääntyivät masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi alkaneet sairauspoissaolot. Näiden häiriöiden vuoksi alkaneet sairauspäivärahakaudet olivat yleisimpiä kaikkina seurantavuosina.
| Työpapereita 136 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

20.3.2018
Mattila H. Verkkoasiointi Kelassa.
Tässä raportissa tarkastellaan verkkoasioinnin määrää ja asiakkaiden mielipiteitä Kelan verkkopalvelusta. Erityisesti tarkastellaan asiointipalvelua, johon asiakkaat kirjautuvat tunnistautuneina. Asiointipalvelussa voi jättää hakemuksia, tarkastella omia etuustietojaan ja lähettää viestejä Kelaan.
| Työpapereita 135 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

7.2.2018
Romakkaniemi M, Lindh J, Laitinen M. Nuorten aikuisten osallisuus ja sosiaalinen kuntoutus Lapissa.
Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten aikuisten osallisuutta sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen asiakkaina Rovaniemellä, Kittilässä ja Inarissa. Tärkeäksi osoittautui erityisesti yhteisöllinen toiminta, jossa nuorta tuetaan osana paikallisyhteisöään ja sosiaalisia verkostojaan. Monialaisen yhteistyön merkitys korostui sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamisessa.
| Tutkimuksia 147 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

6.2.2018
Pekola P. The effects of competition and regulation on quality in physiotherapy.
Tutkimuksessa selvitettiin kilpailun ja sääntelyn vaikutusta laatuun Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiapalveluissa. Näissä palveluissa asiakkailla on ollut vapaus valita palveluntuottajansa vuodesta 2011 lähtien. Tarkemmin tutkittiin sitä, miten kilpailu vaikutti tuottajien laatuinvestointeihin silloin, kun tuottajat määrittelivät hinnan itse tarjouksissaan tai kun se oli kiinteä.
| Tutkimuksia 148 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |